Lukeminen on monelle hyvä keino päästä irti arjesta, mutta välillä sivut eivät yksinkertaisesti etene ja keskittyminen herpaantuu. Kirja tuntuu välillä väkisinkin raskaalta, vaikka se olisi oikeasti kuinka hyvä.
Ei huolta, tätä nimittäin tapahtuu kaikille, myös kaikista intohimoisimmille lukijoille! Aivot väsyvät, ajatukset harhailevat ja pikkuhiljaa alkaa tulla tunne, että nyt tarina ei vain kulje.
Usein pienikin tauko auttaakin enemmän kuin pakottaminen. Kun hetkeksi tekee jotain aivan muuta, lukufiilis palautuu kuin itsestään. Siksi kannattaa välillä irrottaa katse kirjasta ja antaa aivoille toisenlainen ärsyke.
Kurkkaa alta parhaat vinkit mitä touhuta lukemisen välissä ja millä palauttaa motivaatio!
Pelaaminen vie ajatukset muualle
Kun lukeminen alkaa tuntua ihan pakkopullalta, pelaaminen on yksi nopeimmista tavoista nollata pää. Pelien parissa ajatus ei harhaile eikä tarvitse pinnistellä keskittyäkseen. Saman tempun tekee niin nopeatempoinen konsolipeli, kevyt mobiilipeli tai rauhoittava simulaatio.
Etenkin pienet ja lyhyet pelisessiot auttavat tehokkaasti palauttamaan keskittymiskyvyn. Esimerkiksi palikkapelit, Mario-tyyliset tasoloikat tai vaikkapa FIFA:n pikamatsi toimivat mainiosti silloin, kun kaipaa vain muutaman minuutin taukoa.
Yksi vaihtoehto ovat toki myös rahapelit. Luotettavat pikakasinot tarjoavat tuhansittain erilaisia kolikkopelejä, joita pelatessa ajatus varmasti nollaantuu. Kasinopelien kohdalla matkaan tarttuu parhaassa tapauksessa tietysti vähän voittojakin.
Pelaaminen on hyvä vastapaino lukemiselle myös siksi, että molemmat vievät mukanaan ihan eri tavalla. Kirja vie ajatukset tarinaan, mutta peli vie ne toimintaan. Jos pää on solmussa kirjan juonen kanssa tai teksti ei vain tartu, pieni pelituokio palauttaa varmasti keskittymisen.
Hauska knoppitieto on, että myös monet kirjailijat ovat olleet pelureita!
Ulkoilu on varmin keino tuulettaa aivot
Kun lukeminen tökkää, ulos lähteminen on kenties se kaikista tehokkain tapa katkaista jumitus. Lyhytkin kävelylenkki tekee ihmeitä, kun raikas ilma, vaihtuva maisema ja kevyt liike auttavat aivoja nollaamaan ja palauttavat keskittymiskyvyn usein paremmin kuin mikään sisäaktiviteetti.
Tutkimuksissakin on todettu, että pelkkä 10–15 minuutin kävely parantaa sekä tarkkaavaisuutta että luovuutta.
Ulkoilun ei tarvitse olla mikään suuri suoritus. Lyhyt lenkki korttelin ympäri, pieni happihyppely lounastauolla tai rauhallinen kävely lähimetsässä riittää.
Monelle riittää sekin, että käy nopeasti kaupassa ilman kiirettä tai istuu hetkeksi puiston penkille. Tärkeintä on vaihtaa ympäristöä ja antaa silmille muuta katseltavaa kuin sisätilojen samat nurkat.
Kun pää saa hetken hengähdystauon, sivujen pariin on helpompi upota ja ulkoilun jälkeen kirja yleensä tuntuu taas huomattavasti kiinnostavammalta.
Telkkarin katselu on mukavan kevyttä
Kun lukeminen ei suju ja mieli kaipaa jotakin vaivatonta, telkkari on tietysti aina varma valinta. Hyvä sarja tai elokuva antaa luvan heittäytyä passiiviseksi ja usein se on paras vastalääke ylikuormittuneelle mielelle.
Etenkin tutut ja kevyet sarjat toimivat hyvin, koska niitä ei tarvitse seurata tarkasti eikä juonen ymmärtäminen vaadi erityistä keskittymistä. Ne ovat kuin palauttavaa välipalaa aivoille!
Kevyt katseltava toimii myös silloin, kun päivän energiatasot ovat niin matalat, ettei jaksa aloittaa mitään uutta. Tutut komediasarjat, realityt, dokumentit ja suosikkisarjan vanhat jaksot ovat niin helppoa katsottavaa, että aivot voi niin sanotusti heittää helposti narikkaan.
Telkkarin katselu ei myöskään vie lukemiselta mitään pois vaan päinvastoin. Kun välillä antaa itselleen luvan vain olla, lukuinto palaa usein nopeammin kuin yrittämällä pakottaa itsensä eteenpäin.
Palapelit ja muu kiva käsillä tekeminen
Käsillä tekeminen ei ole vain mukavaa puuhastelua vaan sillä on ihan tutkitusti vaikutusta aivoihin. Esimerkiksi palapelien tekeminen, askartelu, rakentaminen ja muut rauhalliset motoriset aktiviteetit aktivoivat aivojen sitä aluetta, joka liittyy palautumiseen, mielialan säätelyyn ja luovaan ajatteluun.
Siksi perinteinen käsillä tekeminen onkin loistava vastapaino ruutuajalle, joka kuormittaa aivojen tarkkaavaisuusjärjestelmää melko eri tavalla.
Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että käsillä tekeminen laskee stressihormonien tasoja ja aktivoi samoja mielihyväkeskuksia kuin meditointi.
Palapelin kokoaminen tai vaikkapa LEGO-rakennelma voi olla yllättävänkin palauttavaa ei pelkästään siksi, että siinä tuulettaisi päätään, vaan koska toistuva, rytminen tekeminen rauhoittaa hermostoa fysiologisesti.
Käsillä tekeminen on myös hyvä vaihtoehto silloin, kun tuntuu ettei halua tuijottaa enää yhtään näyttöä. Sinivalo ja jatkuva ruutustimulaatio nimittäin kuormittavat keskittymistä ja vaikuttavat jopa unen laatuun.
Pieni puuhastelu kotiaskareiden parissa
Kevyet kotityöt kuten pyykkien viikkaaminen, tiskien laittaminen koneeseen tai keittiön tasojen pyyhkiminen eivät ainoastaan “tunnu” hyvältä tauolta, vaan ne vaikuttavat aivoihin ja mielialaan suotuisasti.
Moni nykyinen aivotutkimus osoittaa, että yksinkertaiset toistuvat liikkeet ja pienet arjen askareet aktivoivat hermostoa tavalla, joka laskee stressitasoja ja parantaa keskittymiskykyä.
Tätä selitetään niin sanotulla behavioral activation -ilmiöllä, tekeminen itsessään käynnistää aivoissa palkitsemisradan, vaikka tehtävä olisi pieni.
Kotityöt ovat myös käytännössä mikroliikuntaa, sillä kevyt liike lisää verenkiertoa aivoihin ja auttaa siirtymään passiivisesta lukemisasennosta aktiivisempaan tilaan. Lyhytkin fyysinen tehtävä voi riittää, sillä aivot reagoivat jo muutaman minuutin liikkeeseen.
Esimerkiksi Stanfordin yliopiston tutkimuksissa on todettu, että vähäinenkin arkiaktiivisuus parantaa tarkkaavaisuutta seuraavan 30–60 minuutin ajan.
Lisäksi kotiaskareilla on yksi ainutlaatuinen psykologinen etu: ne tarjoavat nopean, näkyvän lopputuloksen. Siisti tiskiallas tai järjestynyt hyllynkulma luo tunteen siitä, että jotain on tullut tehdyksi ja tämä pieni onnistumisen kokemus vapauttaa aivoihisi dopamiinia.